tiistai 11. helmikuuta 2014

Pieniä ja vähän isompia huomioita Ruotsista

Hejssan! Täällä on ollut tänään mukavan keväinen päivä, takkia piti avata kun tuli kuuma! Eilen oli kurssilla taas yksi seminaari ja ryhmätyön esittely. Hassua, miten ensimmäistä ryhmätyön esittelyä jännitin niin, että harjoittelin osuuttani ääneen enkä saanut nukuttua. Nyt kun sen oli kerran kokenut, niin harjoittelut jäivät, vaikka niistä ehdottomasti olisi hyötyä, kun puhuu ruotsiksi! Itsevarmuus on kasvanut, vaikka se ei välttämättä ole ihan aiheellista. :D

Seminaaria edeltävänä yönä, eli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä nukuin alle kolme tuntia. Älä äiti huoli, parannan kyllä tapani. Syynä ei ollut jännitys, vaan häränpyllyä heittänyt unirytmi ja turhien youtube-videoiden katselu. Kissavideoiden, Frendien ja Oscar-gaala puheiden (???) katselu kolmelta yöllä tuntui hyvältä idealta. Kellon soidessa 6:30 tiesin olleeni väärässä. Syytän tästä unirytmihäiriöstä yksin asumista. Mikon kanssa meillä on oikeasti todella hyvä rytmi, mennään aina (paitsi kerran kolmen vuoden aikana) kotona ollessamme yhtä aikaa sänkyyn, yleensä siinä 22 aikaan, joskus jopa 21! Siinä on sitten hetki aikaa rauhoittua kainalossa ja yleensä klo 23 ollaan jo nukahdettu. Aamulla on kiva herätä pirteänä ennen herätyskelloa ja olen pitänyt itseäni nyt pari vuotta aamuihmisenä. Mutta täällä! Ei sinne sänkyyn ole kiva mennä yksin loikomaan ja odottamaan unta. Etenkin kun vaihtoehtona on katsoa supertähtien myötähäpeää tuottavia juhlapuheita. Ajattelen aina, että onko pakko kiittää kaikkia tuntemiaan ihmisiä, kiitosten kuunteleminen on ulkopuoliselle tylsää. Ja kaikki ovat aina niin yllättyneitä palkinnosta. "This is so unexpected" - kaivaa puheen povitaskustaan.

Vielä ei lähtenyt mukaan
 No, joka tapauksessa, aamu seitsemän pimeydessä lähdin valumaan yliopistolle. Seminaari meni taas ihan ok - en oikein osaa arvioida omaa suoritustani tällä kielellä. Hyvä se ei missään nimessä ole: luen edelleen suoraan paperista, enkä uskalla nostaa katsettani, koska pelkään kadottavani oikean kohdan. :D Yksittäisten sanojen ääntäminen menee ihan hyvin, mutta kokonaisuus kuulostaa varmasti hassulta. Rytmitän puhetta hassusti ja painotan vääriä sanoja, koska en tunne tekstiäni ja aihettani tarpeeksi hyvin. Harjoittelu voisi siis olla tarpeen.

Seminaarin jälkeen kello oli vasta 10 aamulla ja tein jotain, mitä en ole koskaan tehnyt. Ostin kahvin. En sentään tavallista suodatinkahvia - niin villiksi en ole vielä heittäytynyt. Tilasin latte macchiaton, jossa ei taida edes hirveän paljon kahvia olla, mutta jostain on lähdettävä. En tiedä johtuiko matalasta toleranssistani vai placebo-vaikutuksesta, mutta se toimi! Noin 2,5 tunnin yöunien jälkeen valvoin koko seuraavan päivän kohtalaisen virkeänä aina kymmeneen saakka! Härregud, miksei kukaan ole kertonut mulle tästä ihmeaineesta?

Kaffe & bulle
Skypetin tänään ystäväni kanssa ja hän kysyi, olenko huomannut paljon eroavaisuuksia Ruotsin ja Suomen välillä. Tätä kysyvät myös monet ulkomaalaiset opiskelijat. Tähän astisten kokemusten pohjalta Ruotsi ja Suomi ovat kyllä todella, todella lähellä toisiaan. Erot ihmisten käyttäytymisessä, kulttuurissa ja ylipäätänsä asioiden hoitamisessa ovat minimaalisia. Voin tietekin puhua vain Göteborgin ja Helsingin osalta, ehkä muualla on toisin? Lisäksi kolme viikkoa on todella lyhyt aika ja siitäkin ajasta suuren osan olen viettänyt vaihtariporukassa. Täytyy vielä vaihdon lopuksi raportoida uudestaan, jos jotain eroja tulee vastaan. Tässä kuitenkin joitain asioita, joihin olen kiinnittänyt tähän mennessä huomiota. Aiheiden variaatiosta ja sekalaisuudesta voitte päätellä, että eroja täytyy melkein keksimällä keksiä, kun niitä on niin vähän.

1) Jalankulkijoiden liikennevalot?
Tähän kiinnitimme äidin kanssa heti saapuessamme huomiota. Välillä tuntuu, että joissain paikoissa, joissa kuuluisi olla liikennevalot jalankulkijoille, ei niitä ole. Tämä nimenomaan keskustan alueella. Jos on kolmekaistainen tie (yksi kaista molempiin suuntiin sekä keskellä menevä bussi/ratikka kaista), niin siinä on jalankulkijoiden valot ja jokaisen kaistan välissä sellainen "odotuspaikka". Valot eivät kuitenkaan vaihdu kaikki kerralla vihreiksi, vaan jalankulkijan täytyy ylittää yksi tie monesti kaista kerrallaan. Lisäksi olen saanut käsityksen, että joukkoliikenteen ei tarvitse monissa paikoissa antaa tietä jalankulkijoille, vaan toisinpäin. Kun bussi tai ratikka lähestyy suojatietä, alkaa kylteissä valot vilkkua ja kellot soida, kuten Suomessa junaratojen ylityspaikoilla (puomeja ei sentään ole..).


2) Kaupoissa kolikkoautomaatti
Monissa kaupoissa on kassalla automaatti, josta vaihtorahakolikot tulevat ulos asiakkaalle. Jos haluaa maksaa kolikoilla, ne laitetaan itse automaattiin, eikä ojenneta kassalle. Seteleitä käsitellään niin kuin Suomessakin. Ihan toimiva systeemi, sehän on yksi ikuisuuskysymys, miten niitä seteleitä ja kolikoita pitäisi käsitellä asiakkaan ja kassan välillä. Annetaanko ensin setelit ja sitten kolikot vai toisinpäin? Vai annetaanko kaikki yhtä aikaa, jolloin ne saattavat tipahdella ympäriinsä?

3) Ratikoiden työnnettävät ovet
Ainoa asia, joka mua täällä ärsyttää! :D Vanhoissa ratikoissa saattaa olla ovet, jotka eivät aukea automaattisesti eikä niissä ole nappia. Ovet pitää itse työntää auki ja eivät ole muuten mitkään keveyet ovet! Lisäksi avattu ovi ei pysy auki, joten esimerkiksi rattaita on mahdotonta saada niistä läpi ilman apujoukkoja. Itselläkin on ollut vähän hankaluuksia niistä kulkemisessa esimerkiksi jos kädet ovat täynnä. Onneksi näitä ei tule paljoa vastaan! Lisäksi ratikoissa on monesti stop-nappien sijaan/lisäksi katossa sellaiset narut, joista voi vetää pysähtymis-signaalin. 

4) Fika, fika och fika!
Eräs luennoitsija kuvaili, että fika on Ruotsissa oma instituutionsa. Kahviloita on paljon ja ne ovat lounasajasta lähtien täynnä. Luennollakin on kahvitauko, ks. kohta 7. Fika on siis nimenomaan sosialisoimista kahvin (tai jonkun muun) äärellä. Suomalaiset juo silti ruotsalaisia enemmän kahvia, mutta ehkä nautiskelemme sitä enemmän ylhäisessä yksinäisyydessämme. ;)

5) Kauppojen aukioloajat
Kaupat tuntuvat menevän kiinni vähän milloin huvittaa. Lähiruokakauppa on onneksi 22 asti auki, mutta useat vaatekaupat ym. menevät kiinni jo 18-19 aikaan.

Outoa on myös se, että lumi suli helmikuun toisena päivänä
6) Monikulttuurisuus
Suomen monikulttuurisimmassa kaupungissa, Helsingissä, on noin 11 % maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Göteborgissa vastaava luku on 22 %. Ero näkyy katukuvassa sekä esimerkiksi yliopistolla. Valitettava tosiasia on, että Suomessa yliopistoon pääsijöistä harva on maahanmuuttajataustainen. Ruotsilla on tietenkin paljon pidemmät perinteet maahanmuuttajien ottamisessa, joten kotouttamisessa on kai ajan myötä opittu jotain, en tiedä tarkemmin. Ongelmia on täälläkin ja eräs hollantilainen poika puhui juuri afterworkilla, kuinka vaikeaa ulkomaalaisen on saada töitä Ruotsista. Olen kuullut myös useammasta suomalaisesta, jotka eivät ole saaneet töitä täältä. Toisaalta nuorisotyöttömyys on Ruotsissa muutenkin iso ongelma, ks. kohta 13.

7) Tauko luennolla
Perusluento kestää 1,5h kuten Suomessakin. Akateeminen vartti tunnetaan täälläkin, tosin se myös merkitään lukujärjestyksiin selkeästi. Kun luento Suomessa olisi 8:15 - 9:45, niin täällä luento kestää tasan kymmeneen asti, mutta välissä on vartin tauko. Keskittymisen ylläpitämisen kannalta erinomainen juttu, tosin massaluennoilla vähän vaikea toteuttaa. Meidän kurssilla on noin 30-40 henkeä ja tauon aikana voi jäädä luokkaan istumaan tai käydä nopealla fikalla. 

8) Varför talar du svenska?
Harvat kohtaamani ruotsalaiset tietävät, että ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli ja että sitä on kaikkien pakko opiskella. Toisaalta lähes kaikki ovat katsoneet pienenä muumeja ja ihmetelleet heidän puhettaan. Ehkä he ovat luulleet, että Muumilaaksossa nyt vaan puhutaan vähän hassusti?

10) Kaikki puhuvat englantia
No niin kyllä Helsingissäkin. Mutta tämä on erityisesti muille vaihtareille kiva, kun englannilla pärjää aina.

11) Ei postitoimistoja
Ruotsissa ei ole muutamaan vuoteen ollut samanlaisia postitoimistoja kuin Suomessa vaan postin toiminnot on siirretty eri kaupoille ja kioskeille. Toimii ainakin kuluttajan näkökulmasta.

12) Alkoholi Tanskasta tai Saksasta
Meillä on Viro, Ruotsilla Tanska. Alkoholimatkailu Saksaan asti on kuulemma myös yleistynyt.

Paikallinen Alko on vielä testaamatta!
13) Nuorisotyöttömyys
Vaikka Suomessa on korkeampi kokonaistyöttömyys, niin Ruotsissa on suurempi nuorisotyöttömyys kuin muissa Pohjoismaissa. Luennoitsijamme esitti tähän syyksi esimerkiksi ei niin anteliasta opintotuki-järjestelmää, jolloin opiskelijat tarvitsevat töitä elättääkseen itsensä (tämä pätee kyllä Suomeenkin). Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa opintotukea saa ilmeisesti automaattisesti myös kesällä. Lisäksi 2000-luvulla tuli voimaan laki, jonka mukaan opintolaina pitää maksaa pois viiden vuoden sisällä. Tämä romahdutti lainannostajien määrän ja näkyy kuvassa jyrkkänä nousuna nuorisotyöttömyydessä. Samasta kuvasta huomaa muuten 90-luvun laman: vaikka lama koetteli useita maita, niin missään se ei tehnyt yhtä suurta vahinkoa kuin Suomessa.


15) Hedelmät punnitaan kassalla
Entäs jos köyhällä opiskelijalla on vain 10 kruunua rahaa ja vasta kassalla paljastuu, että hedelmät maksaa 12 kruunua? :(

16) Smalltalk taidot?
Joskus kuulee sanottavan, että ruotsalaiset ovat kuin suomalaisia paremmilla small talk taidoilla. Njaa, enpä tiedä, ehkä tämä pitää jonkin verran paikkansa. Pari kertaa olen jutellut tuntemattoman kanssa ratikkapysäkillä, ehkä siinä on pari kertaa enemmän kuin mitä Helsingissä olisi samassa ajassa. :D Ero on kuitenkin aika pieni, varsinkin monista muista kulttuureista tuleville. Orientaatioviikolla kerrottiinkin, että ruotsalaiset pitävät omasta tilastaan ja esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä ei yleensä jutella ilman erityistä syytä. Kuulostaa melko tutulle! Eräs turkkilainen tyttö ihmetteli sitä, että jos esimerkiksi kysyy jotakin (pysäkkiä, apua lipun kanssa) bussissa, niin se tehdään melko hiljaisella äänellä ja kysymys kohdistetaan mielellään yhdelle tietylle henkilölle. Turkissa kuulemma sama kysymys huudettaisiin koko bussille ja useampi kanssamatkustaja tarjoaisi vastauksiaan.

17) Keskusteleminen?
Stereotypian mukaan ruotsalaiset rakastavat keskustella asioista, pitää paljon tapaamisia sekä päättää pienistäkin asioista demokraattisesti. Kokoustamaan en ole täällä päässyt, mutta kyllä keskustelu esimerkiksi luennoilla on asteen vilkkaampaa kuin Suomessa. Suomessa luennolla saattaa olla ne pari tyyppiä, jotka kommentoivat aina, mutta täällä melkein kaikki kommentoivat ja kysyvät, ainakin välillä. Tosin kyllä täälläkin on käynyt niin, että työtään esittävä ryhmä antaa luokalle jonkin keskustelukysymyksen ja sitten kaikki ovatkin vain hiljaa. Ryhmätöiden osalta pyritään näkemään useita kertoja, kaikkea ei hoideta netin välityksellä.

18) Kauneus / tyylikkyys?
"Ruotsalaiset ovat niin kauniita/komeita ja todella tyylikkäitä." No ovathan he, mutta en taaskaan näe suurta eroa Helsinkiin. Ehkä Tukholmassa pääkaupunkilaiset panostavat pukeutumiseen enemmän tai sitten kaikki tyylitaiturit opiskelee kauppiksessa. ;) Yhteiskuntatieteellisestä ainakin löytyy kaikenlaista kulkijaa. Muutenkin sellaisia stereotyyppisen ruotsalaisen näköisiä ruotsalaisia on näkynyt tosi vähän. :D 

Kaikki ruotsalaiset eivät ole yhtä fashionistoja kuin tämä lady!
19) Nuuska, snus!
Itseäni yllätti se, kuinka normaalia ja hyväksyttävää nuuskan käyttö täällä on. Siihen ei tunnu liittyvän samanlaista sosiaalista stigmaa kuin tupakanpolttoon. Luennoilla nuuskapurkki asetaan pöydän päälle samaan tapaan kuin kahvimuki tai kännykkä. Kesken luennon (ennen oman ryhmätyön esittelyä) köntsä (joo en tiedä oikeita termejä) laitetaan huuleen. Tuutorini sanoi, että nuuskan käyttö on yleisesti melko hyväksyttyä, esimerkiksi hänen oma graduohjaajansa pisti nuuskan huuleen kesken heidän ohjaustapaamisensa. Täytyy vielä kysellä tästä lisää: missä raja menee? Saako töissä käyttää nuuskaa, entä työhaastattelussa? Hävettää myöntää, että itse erityisesti kiinnitin huomiota luennolla parin tytön nuuskaamiseen. Urheilupainotteisessa lukiossa nuuskan käyttö oli yleistä, mutta en muista yhdenkään tytön sielläkään käyttäneen. Näin ne omat asenteet siitä, mikä on "normaalia", paljastuvat. :) Ehkä käyn joskus vähän haastattelemassa nuuskamimmejä.

Saa kertoa, jos on erimieltä jostain. Jos esimerkiksi työnnettävät ratikan ovet ovatkin parasta tässä kaupungissa.

3 kommenttia:

  1. Onneksi pääset pian muutamaksi päiväksi kainaloon niin voidaan nukkua hyvin :)

    VastaaPoista
  2. Hei olipa kiva tämmönen vertailuteksti, tosi mielenkiintoista :) Lisää havaintoja peliin, jos tulee vastaan! Vaikka Ruotsi on rakas naapuri, oon käynyt vaan kerran Tukholmassa eli en tiedä koko maasta kokemuksen tasolla juuri mitään... Onneksi mulla on sun blogi ;) Aiotko reissailla siellä joihinkin muihinkin kaupunkeihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähä tuleeko reissattua. Varmasti olis mielenkiintosia kaupunkeja, mutta houkutus säästää rahat jonnekin ihan uuteen maahaan on aika iso. Vähän niin kuin Suomessakin voisi harrastaa enemmän kotimaanmatkailua, mutta ei jotenkin malta, koska kyllä siihenkin rahaa uppoaa :D Oslossa aion ainakin käydä, sinne menee vaan 3 tuntia junalla!:)

      Poista